keskiviikko 13. elokuuta 2014

Vermon tunnelmissa 02

Eli tuossa 8.-10.päivät oli kansalliset poninäyttelyt vermon raviradalla. Itse menin serkkuni kanssa vasta sunnuntaina, koska emme saaneet kyytiä lauantaille. 


Kun saavuimme paikanpäälle oli lämpötila noussut matkan aikana varmaan jo +10 astetta. Raviradalla oli jo paljon ihmisiä ja poneja näyttelykehissä. Olen aijemmin käynyt kansallisissa poninäyttelyissä vermossa 2012 ja tunsin paikat siis suhteellisen hyvin.

Tultuamme vermon raviradalle, niin metsästimme ensimmäisen näyttelykehän, kamera heti esille ja kuvaamaan. Näyttelykehissä mm.1 kehässä oli todella upeita welsh-poneja ja olisin voinut varastaa vaikka kaikki.




Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja oli todella kuuma, mutta se ei näyttänyt poneja haittaavan, koska kaikilta löyty energiaa, vaikka muille jakaa. Kuvasimme kaikki kehään tulleet ponit, ja vaihdoimme välillä toiseen näyttelykehään. On tämäkin näyttely kyllä valokuvaajien puolesta todella suuri tapahtuma, koska kaikki penkit olivat täynnä näyttelykehien vierestä ja maassakin istui tosi paljon väkeä.

Kävimme myös itse raviradalla kuvaamassa poneja, jotka odottelivat vuorojaan. Löysimme yhdestä kohdasta tosi paljon shetlanninponeja ja niiden varsoja. Päätimme automaattisesti serkun kanssa kuvata niitä ja useammat pikku varsat oli tosi uteliaita. Ne tulivat melkein syliin ja silitimme sitten niitä nauraen ja kuvaten. Kaikkien näyttelyissä olleet ponejen omistajat olivat kyllä kaikki todella ystävällisiä ja antoi kuvata ponejaan kehän ulkopuolellakin. He laittoivat poninsa näyttäviin asentoihin, jotta kuvista tulisi hyviä ja olen kyllä heille kaikille kiitollinen, koska melkein kaikista kuvista sitten myös tuli hyviä.



  



Paikanpäällä oli myös pienemmille lapsille keppihevos rata. Lapset oli kyllä niin suloisia, kun ne hyppivät jotain 10-20cm korkeita esteitä! :D



Söimme siinä sitten, kun olimme saaneet melkein kaikista poneista kuvat. Ampiaiset kiusasivat inhottavasti kyllä koko ajan ja oli ihme, että en saanut pistosta.
Loppuen lopuksi, kun soitimme kyydin, niin olin palanut käsistä, reisistä, pohkeista, naamasta ja kaulasta, joten todella ihana tuliainen tuli sieltäkin.

Mietin, että ostaisinko Tigrulle riimun, mutta rahaa oli vain 20 euroa mukana ja muutenkin en viittinyt, koska siellä ei ollut oikein ulkonäöltään Tigrumaista riimua.

Tämä teksti on aika tönkkö ja tylsä, mutta kun en tahdo keksiä mitään kerrottavaa ja muutenkin olen todella väsynyt pitkän koulupäivän jälkeen. Eli tämä saa nyt riittää tältä kertaa ja laittelen alas vielä kuvia + kuvatekstien kera. (:








Kyllä siellä pikkuvarsat pikkuisen riehui!









smile, vai pepsodent smile?


 Ja voitto kuvia. . . (:




Olisihan näitä kuvia vielä semmoiset 200 vähän päälle, mutta enpä nyt enempää laittele! :D Seuraava postaus tulee, kun saan jotain kuvia + kirjoitus aihetta.
 ~ Hanna ~ 

HUOM! Kuvia saa vain ja ainoastaan kopioida ponien omistajat! Jos haluat lisää kuvia ponistasi/hoitoponista laitathan sähköpostia lindberghanna13@luukku.com osoitteeseen, niin antelen niitä sitten sitä mukaan mitä löytyy. :)